tiistai 15. heinäkuuta 2014

Pisteet

Tänään käytiin kaverin kanssa kattomassa pisteitä yliopistolla. Olin vähän pettynyt kun listaa kaikkien pisteistä ei ollutkaan saatavilla, vaan sama lista sisäänpäässeistä kuin netissäkin. Ihminen on utelias ja olisi ollut kiva tietää mitä muut kohtalon toverit ovat saaneet ja millä pisteillä ihmiset on päässeet sisään. Olen aina miettinyt että miten paljon niitä ihan rajalla olevia hakijoita oikeasti on, ja onko sisäänpäässeistä isolla osalla tosi hyvät pisteet vai keskiverto vai miten. Mutta ymmärrän toisaalta sen, että osa hakijoista ei halua että omat pisteet ovat siellä kaikkien ihmeteltävänä.

Omat pisteenihän siis oli yhteensä 51. En laskuissani kyllä missään nimessä olisi uskonut saavani noin paljon pisteitä, ehkä siksi myös olo on melko epäuskoinen vieläkin. Käytiin sitten kuitenkin hakemassa kopiot heti omista vastauksista, niistä sitten sai ne tehtäväkohtaiset pisteet ainakin omalta kohdalta selville. Muutama yllätys pisteissä oli suuntaan ja toiseen. Mun rivi näytti siis tältä

1. Robert Cover   -   9
2. Teoria 2           -   8
3. Esteellisyys     -   10
4. Hallinnollinen sääntely  -  5
5. Patentti           -   7
6. Tekijänoikeus -   4
7. Monivalinta    -   8

Esteellisyys tuli ihan puun takaa, olin laskenut sen max 8 pisteeksi. Myös hallinnollisen sääntelyn ja tekijänoikeuden matalat pisteet olivat melkoinen ylläri. Mutta loppujen lopuksi eihän sillä ole yhtään mitään väliä onko päässyt just rajalla vai 10 pistettä sen yli. Tai itseä ei ainakaan harmita että raja ylitettiin vaan 3 pisteellä. Sisällä ollaan ja sillä sipuli.

Halusin vaan jakaa nää pisteet, koska tästä näkee että vaikka kaksi tehtävää ei edes mennyt niin hyvin, silti on mahdollisuuksia päästä sisään. Joku tehtävä olisi jopa voinut mennä himpun huonommin ja silti pisteet olisivat riittäneet. Ei tarvitse olla mikään yli-ihminen päästäkseen, mä en ainakaan näe itseäni milläänlailla parempana kuin ne, joilla sisäänpääsy jäi parista pisteestä tai jopa kymmenestä pisteestä kiinni. Toi koe on kuitenkin osaksi myös tuuria, niin isosta alueesta ei tarvitse loppujen lopuksi osata kuin pieni siivu. Ja toisekseen valintakoepäivänä on onnistuttava eli vaikka miten lukisi, voi koetilaisuus itsessään mennä jonkin syyn vuoksi pieleen ja sisäänpääsy voi jäädä siitä kiinni.

Ihan kaikilla on mahdollisuus päästä sisään jos sitä oikeasti vain haluaa! :)

(ps. taas tämmöinen sekapostaus, en tiedä mistä tätä juttua taas tuli, melko rönsyilevää :D mutta parempi lopettaa tähän ennen kun asia lähtee ihan lapasesta uusiin sfääreihin!)

Nyt rupeen pakkailee kamppeita, lähdetään Maxin kanssa taas Keski-Suomeen pikku"lomalle"! :)

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Tulokset

No tänään ne kirjeet sitten on ainakin suurimmalle osalle kokeen tehneistä tulleet. Meillä posti tulee sen verran myöhään iltapäivällä että ehdin jo aamupäivästä käydä suomi24.fissä kattomassa oisko siellä pisterajoista uutisia. Aikalailla menetin toivoni kun näin että joku oli laittanu rajan olevan 52 pistettä. Onneksi yhdelle kaverille tuli tulokset aiemmin kun meille ja se pääs heittämällä sisään! Ja se oikea raja siis oli 49 pistettä ja 48 jos 14 tai enemmän lähtöpisteitä.

Aika tuskaa oli ne pari tuntia ennen meidän postin tuloa. Sitten ennen kahta ajattelin käydä kurkkaamassa josko olisi jo posti tullut. Meille yleensä tulee posti vasta kahden jälkeen. Kyllä siinä kyyneleet melko äkkiä alkoi vierimään kun ongin sen paksun kirjekuoren sieltä laatikosta. Heti kun mä sen näin/sain käsiini, oli jo homma selvä. Ei niillä noin paljon asiaa olisi jos en olisi päässyt. Ihan tajutonta. Mä alotan Helsingin oikeustieteellisessä syksyllä. Mä pääsin. Mä vihdoin pääsin sinne kouluun mihin halusin.

Aika monet kyyneleet on ehtiny jo vierähtää ja pari kertaa oon jo tarkistanu että olihan se kirje varmasti mulle ja sainhan varmasti tarpeeks pisteitä. En vaan voi uskoo. Tää on vihdoin ohi! Ei tätä tunnetta voi sanoin kuvailla. Mä oon niin onnellinen, helpottunut, iloinen, jännittynyt, mä en vaan voi kun hymyillä!

Onnea kaikille sisäänpäässeille, syksyllä nähdään! Ja teille joita ei tänä vuonna onnistanut, mä todellakin tiedän miltä se tuntuu. Mä tiedän miten hirveetä on taas rueta suunnittelemaan syksyä ja ens vuotta kun ei tiedä mitä tekis ja mihin ehkä hakis... Mutta älkää antako sen lannistaa, ens vuonna eikun yrittämään uudelleen! Kyllä te siihen pystytte! :)




tiistai 8. heinäkuuta 2014

Mitäs sitten jos en pääsekään sisään?

Niin. Olen vähän mietiskellyt eri vaihtoehtoja syksyn ja ensi vuoden varalle, jos luukusta tipahtaakin ohut kirjekuori.

- Valintakoe: Helsinki. Tämä on vaihtoehto, joka todennäköisesti ei tule toteutumaan. En usko, että enää ensi vuonna hakisin Helsinkiin valintakokeen kautta. Tämä kevät oli hurjan raskas. En usko, että haluaisin käydä saman uudelleen - jo neljännen kerran. Kuitenkaan mitään takeita sisäänpääsystä ei ole, vaikka kokemusta aiemmilta keväiltä olisikin. Mitään en kuitenkaan teilaa täysin vielä, tällä hetkellä tämä ei vain tunnu siltä oikealta vaihtoehdolta.

- Valintakoe: Turku/Rovaniemi/Joensuu. Nämäkin kävivät pari kertaa mielessä ohimennen. Kuitenkin olen avoimessa tehnyt jonkin verran opintoja Helsinkiin, ja niitä tuskin hyväksiluetaan ainakaan (lähellekään) täysin muissa yliopistoissa, joten Turku, Rovaniemi tai Joensuu eivät tällä hetkellä ole myöskään listallani. Ja Turkuun on ilmeisesti suunnilleen yhtä vaikea päästä kuin Helsinkiin, joten en näe järkeä ainakaan itselleni lähteä Helsingin sijaan hakemaan Turkuun.

- Avoimen väylä: Helsinki. Tämä voisi olla yksi varteenotettava vaihtoehto. Lähellä 60 opintopistettä ollaan, mutta arvosanat eivät ole riittävän hyviä. Jos tähän vaihtoehtoon siis ryhdyn, on syksyllä tiedossa arvosanojen korottamista. Korottaminen taas vaatii sitä että otan itseäni niskasta kiinni ja teen vähemmän töitä ja varaan tarpeeksi aikaa tentteihin lukemiselle.

- Valintakoe: Vaasa. Tätä olen myös harkinnut vähän enemmän vakavissani. Tässä vaihtoehdossa on kuitenkin monta hankalaa kohtaa. Elämäni tällä hetkellä on Helsingissä. Reppujen pakkaaminen ja Vaasaan muutto tällä hetkellä olisi tosi iso asia. Kyllähän junat kulkee, mutta on Vaasa kuitenkin suht kaukana. Entäs Max? Entäs poikaystävä? Sitäpaitsi tänä vuonna Vaasaan haki paljon enemmän porukkaa, joten saa nähdä mitä rajoille käy. Ei Vaasaan ole mitään järkeä lähteä yrittämään, jos raja on melkein sama kuin Helsingissä. Tämä vaihtoehto on suurensuuri kysymysmerkki.

- Muu ala. Tämäkin on käynyt mielessä useammin kuin kerran. Mitä jos hakisin jonnekin muualle opiskelemaan ja jättäisin oikeustieteellisen hautumaan ainakin hetkeksi? Kuitenkin kun tätä vaihtoehtoa mietin, tulee vain fiilis, että petän itseni, luovutan. Oikeustieteellinen on kuitenkin ollut unelmani melkolailla niin pitkään kuin muistan. Miten voin vain jättää sen? Idea siitä, että pyöräytän kokoon toisen tutkinnon vauhdilla ja pääsen kunnon töihin kuitenkin kuulostaa lohdulliselta. Saisin parempaa palkkaa, paremman työn ja voisin rauhassa toteuttaa oikis-haavetta. Ehkä.

- Töihin. Se nyt on selvää, että töitä täytyy jatkaa, jotta rahaa elämiseen ja kaikkeen kivaan olisi. Kysymys on vain, että miten paljon ja missä. Olisi kiva tehdä enemmän töitä, jotta voisi oikeasti tienata, olen kuitenkin kituutellut puolittain opiskelijabudjetilla viimeiset pari vuotta kun olen avoimen opintoja ja muuta tehnyt. Toisaalta lukio pohjalta työmahdollisuuksia ei ole rajattomia, joten en tiedä miten helppo olisi löytää mielekästä työtä...

Tässä nyt tämän hetken ajatuksia. Tosiaan suunnitelmat ehtii vielä muuttua 100000 kertaa ennen kuin todelliset päätökset on tehtävä. Tulosten jälkeen lähden todennäköisesti kotiin Etelä-Savoon käymään, joko suunnittelemaan ja lomailemaan tai riemuitsemaan ja lomailemaan :)
Joko te muut olette miettineet mahdollisia varasuunnitelmia? Kuulisin niistä mielelläni, olen kuitenkin melko hukassa omieni suhteen vielä...

IIIIIIKK!!!!!!! KUUSI päivää enää!!

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Viikko tuloksiin!

Viikon päästä osalle on jo selvinnyt miten kävi. Viikon päästä tähän aikaan mulla on varmaan muurahaisia pöksyissä ja perhosia vatsassa. Meillä posti tulee sen verran myöhään, että odottelu alkaa varmaan vasta tähän aikaan, jollei vähän myöhemmin jopa. Viikon päästä vihdoin kaikki tämä jännittäminen ja odottelu on ohi. Voi huokaista helpotuksesta ja rueta suunnittelemaan eteenpäin. Joko hyvässä tai ei-niin-hyvässä, mutta ainakaan ei tarvitse jännittää enää.

Vielä on pieni toivonjyvä jäljellä, kenties voisin vielä päästä. Ja heti seuraavalla hetkellä ruttaan mahdollisuudet ja heitän ikkunasta ulos, enhän voi millään olla parempi kuin joku reilu tuhat (jopa 1500?!) muuta.. Mutta entä jos sittenkin..?

Hyvin olin onnistunut hautaamaan valintakoe ja tulokset-ajatukset muualle, mutta sitten työkaverin kanssa käytiin koetta läpi pari viimestä päivää. JÄNNITTÄÄ!!! Mitä enemmän koetta mietin, sitä enemmän jännittää ja sitä hitaammin aika menee. Mutta täytyy sanoa että oli ihana vielä puida koetta vähän lisää :D Vaikka osa vastauksista on jo unohtunut, ehkä ihan hyvä niin. Mutta kiitos M näistä hetkistä! :) Kyllä ainakin työaika menee paljon nopeammin kun ajatukset ovat jossain ihan muualla!

Yksi viikko. Seitsemän päivää. Satakuusikymmentäkahdeksan tuntia. Kymmenentuhattakahdeksankymmentä minuuttia. EN KESTÄ!

Max halus sorsien perään, mutta ei uskaltanut uida. Niinpä.

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Kuntokuuri

Huomenna alotan P90X:n! (katso lisää täältä) Oon alottanu sen jo useamman kerran, mutta ikinä en ole saanut sitä loppuun asti. Pisimmillään jaksoin kaksi kuukautta tsempata mutta sitten tulin kipeäksi ja sen jälkeen laiskaksi. Muuten olen vissiin pariin kertaan saanut ekan kuukauden päätökseen mutta sitten taas syystä tai toisesta on tullut taukoa ja juttu on jäänyt. Niinkun olen tainnut jo aiemmin sanoa, olen sellainen intokuntoilija, keksin jonkin innostuksen ja jatkan sitä kuukauden, ehkä jopa kaksi ja sitten väsyn ja kyllästyn ja se jää. Sitten pidän "taukoa" enkä välttämättä tee kovinkaan paljoa ja sitten innostun taas jostain muusta ja sama kaava jatkuu. :)

Nyt kuitenkin tilanne on se, että pari kiloa pääsi salakavalasti hiipimään ylle lukemisen aikana (tai ehkä ei niin salakavalasti, aikaa ylimääräiselle ei yksinkertaisesti ollut) ja nyt vihdoin pitäisi saada tehtyä jotain niiden suhteen. Nämä pari viikkoa olen vielä sallinut laiskottelun, mutta nyt ollaan kaikinpuolin täysin (ainakin luulisin!) palauduttu lukuprosessista ja valmiita taistelemaan uuden asian eteen!


Tarkotus olis siis syödä vähän paremmin (ja enemmän!!) ja kuntoilla jotta saisi niitä voimia ja lihaksia takasin mitä mulla joskus ehkä oli :D Alotan kuitenkin silleen vähän löysästi ainakin syömisen osalta, en mitenkään täysillä heti. Oon kuitenkin vähän syöny miten sattuu niin helpompi ehkä alottaa jos vähän vaan seurailen mitä syön ja yritän olla parempi viikon tai kaksi. Sitten voi miettiä josko kiristäisi vähän ja rajoittaisi oikeasti herkkuja ja oikeasti katsoisi tarkemmin syömistä. Luulen meinaan että jos alotan liian kurinomaisesti, kiinnostus taas tippuu alta aikayksikön ja siitä ei tule mitään.
By the way, nyt tuli hirvee dejavu, oonkohan kirjottanu hyvinkin tän kuulosta juttua aiemmin? O-ou :/
Pakko oli käydä tarkistamassa mun kirjotukset, ja niinpä niin, sieltähän se löyty! Eli olenhan maininnut P90X:n jo aiemmin, täällä!
Sorry jos tuli paljon toistoa...

Eli huomenna alkaa kunnon kuntoilu. Kuka lähtee mukaan kuntokuurille?!

Saas nähdä miten pitkälle tällä kertaa jaksan ennen ku kiinnostus lopahtaa :D Pitäsköhän ottaa tavotteeks päästä pidemmälle kuin viimeksi? Sillon vissiin pääsin johonkin viikolle 8 asti. Viikkoja taitaa ohjelmassa olla yhteensä 12 (vai 13?). Ohjelma siis on 90 päivää. Eli voidaan pyöristää 13 viikkoon. 

Ja sitten vähän motivaatioo vielä loppuun! Kuvat weheartit.com







torstai 3. heinäkuuta 2014

Kuvia Korkeasaaresta

Käytiin yks päivä Korkeasaaressa, oon viimeksi ollut siellä joskus pikkupikkupallerona. Vaikka sää ei taas vaihteeks ollu mitenkään kovin hyvä, oli fiilis mulla ainakin katossa! Pojat ei ihan niin paljon innostunu nukkuvista leijonista, nukkuvista tiikereistä ja nukkuvista karhuista, mutta musta oli ihan mahtavaa, siellä nuortu heti kättelyssä ainakin 10 vuotta! :)


Olin unohtanu ihan kokonaan, että riikinkukot hengailee saaressa vapaana ihmisten keskellä! Oli siis aika pikkulapsifiilis kun bongasin ensimmäisen riikinkukon polun varrelta. Kuvassa näkyvä yksilö esitteli joukolle turisteja sulkiaan ja jopa sheikkasi niitä meille! :)



Mä siis vihaanvihaanvihaanpelkäänpelkäänpelkään käärmeitä. Näitten kuvien pelkkä ottaminen jo meni rajoille mulla. Ja mun veljellä siis oli pienenä käärme ja sitten se karkas ja olin joka ilta varma että se on mun peiton alla kun meen nukkumaan ja puree mun varpaat irti. Mutta sitten se löyty ja kuoli. Huh.




Näyttää ihan Pokemonilta!

Vähän ku Max! Vähän enemmän karvaa vaan. Ja vähän isompi.



Nähtiin hiekkaveistoskisan tulokset!

Karhut oli nukkumassa ihan lasiseinän vieressä, siistiä!


Oli kyllä ihan mahtava päivä Korkeasaaressa ja todellakin suosittelen kaikille siellä käymistä - vaikka olisi jo joskus aiemmin tullut käytyä! :)
ps. Näitä kuvia olikin yllättävän paljon niin teenkin erikseen pikkupostauksen Tallinnan reissusta.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Kesäfiilis


Etanakuva on toissapäiväseltä lenkiltä Maxin kanssa. Tuli vaan niin ihana kesäfiilis kun pilvisen päivän jälkeen aurinko paisto hetken aikaa pilvien lomasta ja etanat otti rallikisat kävelytien laidassa. Oli ihanan huoleton ja raukee fiilis, ei tarvia stressata mistään nyt!


Tänään oon vietelly vapaapäivää ja käytiin frisbeegolfaamassa uudessa paikassa. Oli tosi kivaa, tästä tulikin hyvin äkkiä meidän suosikkirata! Sinne mennään uudelleen ja pian. Plussaa oli myös se, että rata on ihan suht ok matkan päässä eli kenties päästään pyörälenkille sinne joskus :) 
Hauskinta oli se, kun otettiin Max mukaan ja se juoksi jokaisen frisbeen perässä ja jäi odottamaan sen luokse seuraavan frisbeen lentämistä. Harmi kun en tajunnut ottaa siitä kuvaa, oli kivan näköstä. Nyt toinen nukkuu tossa vieressä, on ainakin tän päivän liikunta-annos ylitetty ja reippaasti! Vaikka oltiinkin siellä vaan noin puolitoista tuntia, tuli itsekin tarvottua ihan kiitettävästi peltoa ja metsikköä. 

Takasin tulomatkalla saatiin mahti-idea käydä Ikeassa (matkan varrella!) hakemassa parit hotdogit ja kaakaot ja tuli kyllä kreivin aikaan, rupesi nälkä jo vähän bussissa kurnimaan :) 

Nyt loppuilta kulunee pelaillen Heroes 2 peliä koneella. Ihan mahtava peli, tosin en kylläkään ole kovin hyvä siinä vaan häviän melkein aina jos asetukset ovat vähänkin vaikeammat. Mutta harjoitus tekee mestarin!
Seuraavaksi rupean väsäilemään Tallinna & Korkeasaari postausta ja vähän jotain opiskeluunkin/tuloksiin liittyen ponnahti päähän.
Toivottavasti teilläkin on ollut kivoja kesäpäiviä! :)

Max ei tykänny pandasta.