Maxin päivä

Vihdoinkin ne ihmiset heräs, mä haluisin jo pihalle pyörimään ja aamupalan kimppuun! Kyllähän sitä nyt jo tässä vaiheessa pitäis olla hereillä, kohtahan on jo aamupäiväunien aika...

No niin! Ensin tähän pikkupissit ja sitten aamulumikylvyn pariin! Tää on kyllä niin tätä elämää, hyvin virkistyy yön jäljiltä kun vähän pyörii lumessa.

Mutta ei parane liian kauaa pyöriä, meinaan mitä nopeemmin meen takas sisälle, sitä pikemmin pääsen syömään! 

Aamulenkin jälkeen voinkin ottaa pienet aamupäivänokoset niin jaksaa lähtee iltapäivällä seuraavalle lenkille!

Välissä kannattaa tietysti vähän verrytellä ja vaihtaa paikkaa ettei sitä aivan kangistu.

Sit oltiinkii iltapäivällä vaan ton toisen kanssa lenkillä ja juna sattu tulemaan asemalle. Mä niin tiedän että sieltä AINA tulee joku tuttu kun juna menee ohi ja siks nytkin olin ihan innoissani kun kuulin junan äänen. Ja voi jumpe! Jennihän se sieltä tuli. En meinannu pysyy pöksyissäni ku toi toinen käski muka kävelemään vierellä. Eiks se nyt tajuu että pitää päästä moikkaamaan?!

Ja arvaa vaan kun siitä lähdettiin kotia päin nii siinä vieressä ojassa oli kaks sorsaa! Mä niin oisin halunnu kirmasta niiden perään, mutta noi tylsät ihmiset vaan jatko matkaa ja pakotti mut kans menee. 

Kotona sainkin suostuteltua toisen noista leikkimään mun kanssa vähän aikaa. Välillä vaan en jaksa tuoda palloa takas kun ne heittää sen. Sittenhän ne vaan heittäis sen uudelleen ja ei sitä nyt aina jaksa ilosta riemuiten juosta hakemaan lelua. 

Sitten iskikin jo nälkä ja varmaan puol tuntia yritin vihjata tolle yhelle ihmiselle tuijottamalla ja lipeksimällä huulia että eikö olis jo aika. Viimein se tajus.

Jaha, sitten ollaankin vissiin lähdössä johonkin kerta tuo yks tuossa juoksee hullun lailla edes takas ja viskoo tavaroita kasaan. Jos tuun säälittävän näkösenä tähän kassin viereen istuun niin se ei voi jättää mua tänne yksin!

Pihalla tuli kivasti lisää lunta, toivottavasti tää talvi ei ikinä lopu! Jee, tultiin asemalle!

Tää on kyllä tuttu paikka, nyt ootellaan vaan sitä junaa ja sit kyytiin!

Ja toinen asema. Mites tällä ootellessa, otetaanks kisa, kumpi bongaa ensin koirakaverin? Ja sit kakkosvaihe, kumpi pääsee ekana sen koiran luokse?

Mun kuolavana on pitempi ku sun!

Ja taas mennään junaan.. Noh, ainakin mä voin ottaa pikku iltanokoset ku tää juna keinuu niin kivasti. Junassa on kyllä kiva rentoutua.

Vihdoin päästiin perille landelle. En ois jaksanukaan junailla enenpää. Yritin vielä sisällä vähän leikkiä kaikkien kanssa mut ne vaan halus nukkuun. Kai pitää jatkaa aamulla.